Voisikohan sitä nyt vihdoin sanoa, että syksy on saapunut tänne Vancouveriinkin. Ostin nimittäin perjantaina takin todettuani viikon aikana, että alkaa olla vähän vilpoisaa. Lauantaina olikin sitten tosin päivällä taas shortsikeli (joskin pitkähihainen paita oli paikallaan).
Takki tuli ostettua tuollaisesta outlet-myymälä rysästä keskellä ei mitään. Hyvä mesta sikäli, että tavara oikeasti oli halpaa. Maksoin 55 dollaria (36 €) takista, joka Suomessa maksaisi vähintään 150 euroa (200 € on varmaan lähempänä totuutta). Samalla tulin todenneeksi, että kanukit eivät tunne farkkuja, joiden lahkeet eivät olisi järjettömän leveät. Itsehän en tykkää, jos lahkeet hulmuavat tuulessa. Tarvetta oli kuitenkin myös ekstrafarkuille, joten päädyin ostamaan 80-luvun megahittifarkut, viisnollaykköset! Parhautta, saanen sanoa! Tästä muistuu myös mieleeni eräs päivä lapsuudessani, kun äiti oli lähdössä (todennäköisesti) ostoksille Helsinkiin ja kysyi, josko haluaisin Levikset. Sana kuulosti korvaani niin typerältä, että kieltäydyin. Huomattavasti myöhemmin tajusin, että olin tehnyt täysin väärän valinnan. Tämä asia tuli siis nyt korjattua.
Perjantai-ilta kului Richmondissa ravunsyönnin merkeissä. Vuokraemännän pojalla oli synttärit, ja meidätkin kutsuttiin illalliselle. Tosiaan vatsa tuli täytettyä todella herkullisella ravulla ja katkarapucurrylla. Jälkkäriksi tiramisu-kakkua. Kaikki nämä olivat herkkujani.
Lauantaina käytiin kouluporukalla kokeilemassa seinäkiipeilyä, mikä osoittautui toudella hyväksi harrastukseksi! Mukavan rentoa puuhaa. Ja nyt on kädet todella kipeänä. Reissu alkoi tosin vähän nihkeällä fiiliksellä, kun heti ensimmäisenä asiana piti laittaa nimi kahteen eri paperiin. Toisessa paperissa sovin, ettei koulu ole edesvastuussa, mikäli loukkaan itseni. Toisessa paperissa annoin koululle luvan käyttää reissulta otettuja valokuvia (joissa siis itse saattaisin esiintyä) markkinointimateriaalina. Että tällaista. Kaikkeen pitää kysyä lupa, ettei joku ole heti haastamassa oikeuteen. Hienoa kuin lapsen lyöminen.
Lauantai-ilta jatkui oluen juonnilla ja rumpubassolla. Jälleen kerran pääsin toteamaan, että täällä on skene kohdillaan. Bileet oli kahvila/ravintola/pubi -tyylisessä mestassa, jota ei siis varsinaisesti ole rakennettu klubikäyttöön. Ihan tuli mieleen legendaariset B2B:t Alahuoneella.
Huomenna on kiitospäivä, joten viikonloppu jatkuu vielä yhdellä päivällä. Hyvä näin, koska koulu tuottaa tällä hetkellä todella paljon työtä. Tällaista elämää siis tällä hetkellä. Näkemiin!
Auringonlasku.
Allekirjoitin papereita.
Japanissa osataan. KARAKUCHI!
Pakollinen ryhmäkuva
Posts
0 comments:
Post a Comment